100kg meni sitten rikki!!

Viikonloppu meni miniristeilyssä ja maanantain päätin vielä univelkojen takia pitää vain venyttely päivänä. Siitä kun ei hyödy mitään, että liian väsyneenä menee tekemään voimatreeniä. Joten siirsin sen sitten tiistaille. Hyvä fiilis alkoi jo heti kun pääsin salille ja pääsin aloittamaan lämmittelyn. Sitä rupesikin miettimään että aikas nopeaan tahtiin on nostanut tuota jalkakyykyn kilo määriä, mutta toisaalta omaan jo hyvän pohjan joten tahti tuntuu hyvältä! Ja mikä on vielä parempaa on että kokeilin viime perjantaina ja tänään venäläistä kiertoa. Omaan nimittäin varmaan maailman suorimman selän, koska lihakset ovat niin jumissa etteivät ne liiku mihinkään. Toisaalta ne tukevat hyvin jalkakyykkyä, mutta aiheuttavat sitten muita selän ongelmia. Parin ensimmäisen kierron aikana sitten kuului juuri tuosta keskiselästä riks ja poks!!! Ja tuntui kuin 100 vuoden jumitus olisi juuri auennut. Selän lihaksia kun ei ole venyttelyllä tai hieronnalla saanut auki. Nyt vaan täytyy jatkaa noiden kiertojen tekemistä, myös hieroa selkää sekä  venytellä niin uskon että joskus tulevaisuudessa selälläni voisi olla paremmat oltavat :)

Mutta mennäänpä nyt sitten tämän päivän treeniin: 

1) Lämmittely: 12 min crosstrainer 166 kcal

2) Voimatreeni:

-Jalkakyykky: 7x5 50kg - 60kg - 70kg - 80kg - 90kg - 100kg - 60kg

-Julle 4x5 40kg - 40kg - 40kg - 40kg

-Askelkyykky 4x5 o/v 50kg - 55kg - 55kg - 55kg

-Pohkeet 3x15 30kg - 30kg - 30kg

-Dippi 3x10 -3kg - 3kg - 3kg

-Soutu 4x5 35kg - 35kg - 35kg - 40kg

-Venäläinen kierto 3x10 o/v 10kg - 10kg - 10kg

-Vatsa/ Perinteinen istumaan nousu 2x 30 - 20

3)Jäähdyttely: 10 min pyöräilyä 68 kcal

Nyt olen viime päivien aikana huomannut kun itseni valtaa välillä pieni haikeus. Nimittäin 13.9 lähtee sitten lento kohti Espanjaa ja vaihto opiskelu alkaa. Suomeen sitten jää oma kulta, perhe, tuttavat, tuttu kuntosali ja tietty suomalainen turvallisuus. Tämä ei tarkoita ettenkö olisi innoissani vaihdosta! Onhan tuo hieno kokemus saada!! Tunnen kuitenkin itseni ja tiedän että kärsin koti-ikävästä helposti ja siitä kun kaikki ei olekaan enää tuttua ja turvallista, mutta toisaalta taas olen onneksi ennenkin paljon matkustellut ja tiedän tätä haluavani todella paljon!! Joten nokka kohti vaan uusia seikkailuja. Ja tulenhan lokakuun alussa nopeasti Suomessa myös käymään <3 Ja tärkeintä on pitää itsensä aktiivisena ja löytää tiensä mm. espanjan kuntosalille!! Toivon nimittäin että voin jatkaa treenaamistani siellä intensiivisesti, sillä olen jo alkanut huomaamaan kehossani muutoksia kun heinäkuun loppupuolella aloin voimatreeniä tekemään.

Todellinen suuri pelko on kyllä hirveä tunne. Kesällä 2008 minua vastaan hyökkäsi yksi sunnuntai aamu tuntemattoman miehen suuri koira ja siitä lähtien olen pelännyt suuria koiria. Tietysti sanotaan, että aika parantaa haavat ja niin se on aikas hyvin tehnytkin, mutta kokonaan se ei sitä saa pois. Kädessäni ja jalassani on vielä jäljellä pienet arvet muistuttamassa tuosta tapahtumasta ja onneksi voin usein vain nauraa asialle. Mutta joskus, kuten tänään kun kävelin illasta pimeällä kotiin ja näin vanhalla mummolla suuren koiran, joka haukkui todella inhottavasti, tulee tuo pelko suoraan sydämmeeni. Ensinnäkin...onko mummon pakko ottaa koira, jota ei selvästi pysty pitämään kiinni jos koira päättääkin lähteä ja toiseksi.. koirat pitää opettaa tavoille!! Eivät ne saa keskellä kaupunkia haukkua jokaiselle!! Kuitenkin, siinä tilanteessa on viisainta vaihtaa kadunpuolta ja samalla huomaan kun viimeiset rukoukset menevät mielessäni. Kotiin kun pääsin (olin siis tuolloin jo korttelin päässä rapustani) huomasin vielä kuinka kädet tärisivät ja sydän hakkasi vimmatusti.. ja vain kaiken aiheutti tuo haukunta. En ole pitkään aikaan kokenut tuota noin voimakkaasti, ja toivonkin että tämä oli viimeinen kerta.